28.11.2016

Huondes



”Muamo, mie en taho muata eniä”, suurembi pagizou omassa kravatissa. Hiän on jo täyvelleh havaiččun, a mie tahtozin vie muata.
”Ongo tänäpäin pyhäpäivä?” hiän kyzyy.
”Da”, vastuan.
”Tuatto suau olla koissa. Da muamo.”
”Da mie”, pienembigi on havaiččun.
”Da kažit. Hos kažit ollah koissa joga päiviä.”

huondes = aamu
muata = nukkua
kravatti = sänky
havaiččuo = herätä
pyhäpäivä = sunnuntai
kaži = kissa

14.11.2016

Päčin lämmitys



Tulou vilu yö. Tuvan päčči on vie lämmä, egläin lämmitimmä. Tänäpäin voizimma lämmittiä pertin päččie.

”Myö luajimma huondeksella pienie pilkkehie”, pienembi poiga sanou. Hiän tuou hallot ulguo sinččoih. Kannan puut pert’tih, da panemma net yhessä päčin sydämeh. Tuohenkiäppy liehkahtau da rädžizöy, tuli tarttuu kuivih puih.

huondes = aamu
sinččoi = eteinen

2.11.2016

Olgua hyvä!



Olemma suuremman poijan ker laukassa, maksan ossoksie. ”Kačo, muamo, ossosd’elegät ollah kessellä lat’etta”, poiga sanou. ”Pane vai d’elegä omah sijah”, sanon poijalla.

Hiän ottau d’elegän ga ei pane omah sijah: hiän viebigi sen laukan ulkouksella. Naine tulou laukkah. ”Tässä siulla ossosd’elegä, olgua hyvä”, poiga sanou naizella.

”Siehäi olit luaskava”, kehun poigua, konza assumma ullos laukasta.

laukka = kauppa
d’elegät = kärryt
luaskava = kohtelias, ystävällinen

1.11.2016

Kakkarua



Olemma pienemmän poijan ker kahen kessen. Suurembi jäi vie tuatan ker ulgoilmah. ”Paissammago kakkarua?” kyzyn poijalta. ”Da!” hiän riemastuu.

Ečimmä yhessä škuapasta aštien, da annan poijalla suuren puuhizen vilkan. Hiän algau sevoittua jauholoi vilkalla.
”Ongo se perččuo?” hiän kyzyy, konza panen zuaharie aštieh.
”Eule. Tämä on zuaharie.”
”Mie luajin rokkua!” hiän ilkastelou. Stola on valgie jauholoista.

Suurembigi tulou sydämeh. Pienembi mänöy vastah ulgouksella. ”Myö luajimma muaman ker yllätyskakkarua!” hiän sanou vellellä ylbiesti.

 
kakkara = lettu, pannukakku
škuappa = kaappi
vilkka = haarukka
perčču = pippuri
zuahari = sokeri
stola = pöytä