Suurembi tahtou luadie died’oile kartin. ”Kirjutatgo
sih, ku se on died’oile?” kyzyn. Häi šmutkuau piäl. Hämmästyn. Täh suate häi ei
ole tahtonuh kirjuttua niyhty sanua.
Luajin kirjaimii mallikse. Poijan kirjutettuloi
kirjaimii on jygei lugie ga yksikai kai ollah bumuagal. Kiitän händy, da häi on
ylbei.
”Kirjutatgo vie oman nimen, ku died’oi tiedäs, ken
on luadinuh kartin?” kyzyn varovazeh. Häi šmutkuau piäl uvvessah da piirdäy
V-kirjaimen bumuagah. Piirrän uvvessah kirjaimii mallikse. K on jygei, ga häi oppiu,
ei suutu. Häi enzimästy kerdua
kirjuttau oman nimen.
Leksiekku
died’oi = ukki
karti = kortti
jygei = raskas, vaikea
bumuagu = paperi
oppie = yrittää