Tulou vilu yö. Tuvan päčči on vie lämmä, egläin lämmitimmä. Tänäpäin
voizimma lämmittiä pertin päččie.
”Myö luajimma huondeksella pienie pilkkehie”, pienembi poiga
sanou. Hiän tuou hallot ulguo sinččoih. Kannan puut pert’tih, da panemma net
yhessä päčin sydämeh. Tuohenkiäppy liehkahtau da rädžizöy, tuli tarttuu kuivih
puih.
huondes = aamu
sinččoi = eteinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti